En aio pysyä paikoillani ( Zwei, PG, oneshot )

K-7 on S:ää hieman vahvempaa materiaalia. Alastomuutta, huumausaineita, väkivaltaa tai huonoa kielenkäyttöä voi esiintyä lievässä muodossa, mutta ei tarkasti kuvailtuna. Seksiä tai seksuaaliseksi koettua käytöstä saatetaan käsitellä maininnan tasolla. K-11 ja K-13 voivat jo sisältää edellä mainittuja sisältöjä hieman enemmän.

En aio pysyä paikoillani ( Zwei, PG, oneshot )

ViestiKirjoittaja akumu » La Joulu 12, 2009 8:54 pm

Title: En aio pysyä paikoillani
Author: akumu
Beta: en koe tarvitsevani näin lyhyeeseen ficciin
Rating: pg
Pairing: ei periaatteessa
Fandom: Zwei
Genre: oneshot, angst, lähinnä kuitenkin ajatuksia
Disclaimer: Omistan vaan tekstin ja aiheen, en henkilöitä enkä halua loukata tällä tekstillä ketään.
Summary: Ne tarvii jotain, jonka avulla ne voi esittää vahvaa, ettei niiden heikkous näkyisi meille muille, luonnostaan huonommille ihmisille.

A/N: Viimeinkin sain tän valmiiksi, ollu ikuisuuden valmiina tuolla omissa tiedostoissa. Tää oneshot kuuluu Erilaiset Fandomit -haasteeseen, ja tää on kolmonen siitä setistä, Tähän asti, tästä eteenpäin. Lukekaa ja kommentoikaa ~


Mä vihasin sitä ihmistä niin paljon. Ihan oikeasti, mä vihasin niin paljon, että mä oisin voinut tehdä ihan mitä vaan, jotta se ois joutunut pois päiviltä. Mä halusin niin monta kertaa vaan murskata sen kallon ja ampua suoraan otsaan, ihan niinku roistot teki kaikenlaisissa elokuvissa. Monta kertaa oisin myös voinut ottaa meidän lempipaikalta, junaradan vierestä, ison kiven ja heittää sen suoraan sen ihmisen kasvoihin, jota vihasin.

Se muija, Ayumu, oli niin vittumainen persoona, että mua ahdisti. Se katto aina kaikkia niin ylimielisesti, ihanku se ois ollut joku saatanan jumala. Mä en nähnyt siinä ihmisessä mitään hienoa, kaikki muut piti sitä varmaankin jumalana. Aina kun joku sanoi mulle tai kaverilleen, että Ayumu on kaunis ja ihan älyttömän seksikäs, mun teki mieli oksentaa. Mä en yksinkertasesti nähny siinä ihmisessä mitään seksikästä tai kaunista. Mulle se ihminen oli yhtä merkittävä kuin hevosenpaska, eli merkityksetön.

Ayumu oli aina junaradan vierustalla sen niin sanottujen ystäviensä kanssa. Siellä se aina joi viinaa viimeiseen pisteeseen asti ja nuoleskeli kaikkien jätkien kanssa, jotka oli kaiken lisäksi vielä varattuja. Mua ällötti ja oisin halunnu kertoo niistä nuoleskelureissuista niiden jätkien tyttöystäville. Ne oli Ayumun kavereita, ainakin mun tietääkseni, joten miksi ne mua oisivat sitten uskoneet?

Mun päässä pyöri aina kysymys, mikä oli tehny Ayumusta noin itsekkään ja kusipään. Sillä oli liikaa noussu kusi päähän, mutta ei se sitä tietenkään ite tajunnu. Harmi sinäänsä, mäkin oisin peräti voinut tykätä siitä ihmisestä, mutta... Mä vihaan tonkaltaisia ihmisiä, ne käyttäytyy kuin omistaisivat koko maailman, esittävät vahvoja. Mutta oikeesti ne on sisältä niin heikkoja, että mua pistää naurattaa. Ne tarvii jotain, jonka avulla ne voi esittää vahvaa, ettei niiden heikkous näkyisi meille muille, luonnostaan huonommille ihmisille.

Mä olin aina ollut sitä mieltä, että Ayumu oli meidän koulun ärsyttävin ihminen. Se tuputti itseään kaikille ja makasi sellasten jätkien kanssa, jotka oli varattuja. Se oli saanut vanhemmilta oppilailta leiman ”huora”, mutta samanikäiset kuin me, ei uskaltanu sanoa sille mustahiuksiselle muijalle mitään vastaan. Ne taipu kaikki sen tahtoon, mäkin.

Ja mä tiesin kaiken sen elämästä, koska se kertoi mulle aina omat kokemuksensa seksielämäänsä saakka. Mä en oo ikinä ollut semmonen ihminen, että panisin väsymykseen saakka, mä en oo koskaan pannu ketään. Mä en vaan halua, se ei vaan oo mun juttuni. Ei tän ikäisenä.

”Voi luoja, olisitpa nähnyt Akin, Megu! Se oli niin älyttömän seksikäs, mutta viel parempi sängyssä.”

Se oli viimeinen asia, jonka mä sen suusta kuulin. Sen jälkeen mulle riitti, mä en jaksanu enää kuunnella senkaltaista paskaa. Olin joutunut olemaan Ayumun jengissä pakotettuna koko yläasteen ajan. Ayumu oli pakottanut mut sen kanssa samaan porukkaan, koska mussa oli kuulemma temperamenttia. Ja olin omatahtonen. Tietenkin, eihän elämässä selviä hengissä, ellei osaa olla oma- sekä lujatahtonen ihminen.

Ayumu sanoi mulle kerran, ettei selviä elämässään ilman mua, koska se oli tottunut kertomaan mulle ihan kaiken sen omasta elämästä. Mä vastasin sille vain tosi kylmästi ja epäkohteliaasti ”jaa” ja lähdin pois paikalta. Mä en jaksanut katsella sen ylimielistä naamaa, ties vaikka se olisi mustakin puhunut koko ajan paskaa. Vaikka toisaalta, enhän mä sellaisen, sisältäpäin heikon ihmisen jutuista jaksaisi välittää sen enempää kuin olisi vain tarve.

Mä oon vaan huomannut, miten paljon Ayumu yrittää esittää sellaista, ettei se muka välittäis. Sen naamasta oikein näkee, että se ottaa jotkin asiat tosi paljon itseensä. Muutaman kerran meitä vanhemmat oppilaat on huutanut Ayumun perään ”huora” ja se on heti alkanut selittää mulle kaikkea, ettei välitä ja miten paljon se joskus nauttii siitä, kun sellaiset nimittelijät joutuu kärsimään.

Mä en näe siinä mitään järkeä, jos se sanoo noin. Me ollaan nuorempia kuin ne, jotka haukkuu, me vielä etsitään itteämme. Me ei olla valmiita tekemään minkäänlaisia lupauksia, meillä on vain haaveita ja me tehdään typeriä asioita. Kuten esimerkiksi, juominen, paneminen, polttaminen ja kaikenlainen muu paskanteko on niin naurettavaa tässä iässä. Mä oon päättänyt, että mä lopetan. Mä en aio olla tämmönen koko lopun elämääni.

Mä haluan olla sellainen ihminen, josta mun vanhemmat voisivat olla ylpeitä. Ja mä tiiän, että selviän koulusta ja lukiosta ilman sitä asiaa, joka pitää mua tämmösessä tilanteessa. Mun pitää vain sanoa Ayumulle, etten kestä tällaista elämää enää, mä haluan olla oma iloinen itseni enkä esittää kovaa. Mä tiiän muutamia ihmisiä, jotka on joutunut osastolle sen takia, kun niistä tuli niin neuroottisia joidenkin ihmisten seurassa. Ainut asia on siinä, että ne kaikki alkoivat laihduttamaan tai sekoomaan muuten vain.

Mä oon luja ihminen enkä tekisi mitään sellaista mun vanhemmilleni. Mä tiedän, että selviän paremmin ilman Ayumua, koska se nainen pitää mua paikoillaan. Se haluaa, että poljen samassa kohdassa niin kauan, kunnes alan olla samanlainen kuin se itse. Musta ei ikinä tule sellaista ihmistä.

Jos musta aikuisena tulee huono aikuinen, se merkitsee vain sitä, etten tuhlannut nuoruuttani sellaiseen. Mä en ole vielä pitkään aikaan täysi-ikäinen, siksi mä haluan nähdä maailmaa ja olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka osaa pitää hauskaa ilman viinaa, panoja, röökiä tai paskanjauhamista.

Mä en halua, että mun lapsuus menee nopean auton lailla mun ohitseni. Mä haluan elää sen ja tehdä kaikkea, mitä en välttämättä koskaan tuu aikuisena tekemään. Mä haluan olla vielä lapsi, haluan liikkua vapaasti ja jättää nämä paskat piirit. Mä en tarvitse enää sellaisia ihmisiä, jotka pakottaa mut olemaan jokin muu, joka en koskaan voisi olla. Tai haluaisi olla. En mä oo koskaan tarvinnut sellaisia ihmisiä.

Oon aina vaan tarvinnut itseni, oman tahdon ja elämän, hyvän elämän perheeni kanssa.
Viimeksi muokannut akumu päivämäärä Ma Tammi 11, 2010 6:03 pm, muokattu yhteensä 1 kerran
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku

Re: En aio pysyä paikoillani ( Zwei, PG, oneshot )

ViestiKirjoittaja Simma » Su Joulu 13, 2009 9:01 pm

jee olin eka

Tuota noin, mistäköhän aloittaisin? Olin aika haltioissani, kun huomasin uuden Zwei ficin ilmestyneen tänne. :D Tietenkin miulla oli alussa odotukset jonkinlaisesta söpöilystä tyttöjen välillä ja sellaisesta... hmm. No Zwein musiikkihan on sellaista melko iloista ja jäsenet ovat suloisia ja iloisen oloisia, tiedäthän. Jostain sieltä varmaan tuli mieleen ajatus siitä, että tämä ficcihän käsittelee juuri sitä, kaikkea iloista ja suloista. Ja vaikka genressäkin luki "angst", en siitä jaksanut välittää, vaan lähdin lukemaan edelleen se söpöilyajatus päässäni. No, nopeesti kuitenkin huomasin, että kyseessä ei ole mitään fluffia. :'D

Ensimmäisen kappaleen jälkeen tuli jo semmoinen jännä fiilis. En ollut siinä vaiheessa vielä varma, kumpi tytöistä siinä uhosi toisen pahoinpitelemistä, mutta ainakin ficci oli aikeissa antaa lukijalle hieman erilaisen kuvan ja rikkoa niitä samoja kaavoja, mitä yleensä tähän fandomiin käytetään. Kyseessä olisi siis jotain aivan uutta, mitä tulisin tästä bändistä lukemaan.

Periaatteessa en ole koskaan osannut tykätä puhekielellä kirjoitetuista ficeistä. Uskon sen johtuvan lähinnä siitä, että se eroaa niin paljon omasta puhetyylistä ja murteesta. Paljon helpompi kun on lukea kirjakielellä, siihen on ajan myötä tottunut, ja jotenkin sitä osaa sitten oman pään sisässä muokata siihen omaan murteeseen, jos välttämättä niin tahtoo tehdä. Toisaalta, tässä ficissä puhekieli ei oikeastaan haitannut. Se kieltämättä sopi tekstiin ihan mukavasti. Sain Megusta sellaisen uhoavan nuoren kuvan, joka on vittuuntunut toisesta nuoresta. Tuohon oli helppo samaistua siinä mielessä, että itsekinhän tässä ollaan nuoria ja kieltämättä on niitä ihmisiä, jotka käyttäytyvät juuri Ayumun tavoin ja osaavat todella ottaa päähän. :'D Valitettavasti tämä ficci kuvastaa surullisen paljon ihan tavallisten nuorten arkea, ainakin miusta. Tai no, ei ehkä tavallisten, mutta näitäkin tapauksia löytyy.

Ayumu osasi olla aika... ärsyttävä tapaus tässä ficissä. Juuri tuollaisia ihmisiä inhoan. :'D Ja Megu-parka, kun joutui siinä samaisessa piirissä pyörimään. Todella hyvin olit saanut kuvailtua henkilöitä, tai lähinnä Ayumua. Se tiiätkö tuo miulle mieleen yhden ihmisen. Ficin aikana tuli vaan mieleen, et Ayumu on ihan kun se. Monet pienet yksityiskohdat kuvastivat niin sitä ihmistä. Ja ehkä siksi olikin niin helppo kuvitella Megun tilanne, tosin siinä mielessä se eroaa, etten itse ole mukana vastaavissa porukoissa.

Aaa miun tekis mieli quotata koko ficci, siinä oli niin paljon hyviä kohtia, joita haluisin nostaa esille. Todella monissa kohdissa tuli vain mieleen, et niinpä! :''D Jotkut osaavat olla juuri tuollaisia. Just tommosta ne aina tekee. Tuo oli ihan kun suoraan lainattu yhestä jutusta, joka tapahtu tässä vähän aikaa sitten. Yksi tyyppi on kyllä ihan kun tuo. Miä oon niin samaa mieltä tuostakin asiasta. Ai vitsi kun tuokin vastaa just sitä kuvaa, minkä miäkin oon huomannut. Ymmärrät varmaan? :'D

No, Megusta oon kyllä todella ylpeä. Monet alistuvat tuollaisille Ayumun tyylisille ihmisille, eivätkä osaa tai uskalla sanoa niille mitään vastaan. Niiden nuoruus menee aivan pilalle, kun he joutuvat pyörimään porukoissa, joissa loppujen lopuksi eivät edes tahdo olla. He eivät saa tehdä sitä, mitä kaikista eniten tahtoisivat, vaan joutuvat tyytymään siihen, mitä porukan pää tahtoo tehdä - ja kaikkihan sen tietää, mitä se haluaa tehdä. :/ Aina pitää vaan esittää niin hirmusen kovaa. Mutta Megu on luja, sillä on pokkaa mennä sanomaan Ayumulle miten asiat oikeasti on. :D Siihen kun monet eivät pysty.

Pidin tuosta lopusta paljon. Se veti yhteen kaikki nämä ajatukset ja tavallaan tiivisti sen, mitä Megu tästä kaikesta ajatteli. Tavallaan tämä ficci toimi vähän kuin pienenä valistuksena - Lafin porukka kun muutenkin sattuu suunnilleen samasa iässä olemaan - nuorille, että älkää juoko nuoruuttanne, vaan ottakaa Megusta mallia ja eläkää se onnellisesti. (Mitä, ei kai tästä kommentista huomaa, että oon väsynyt, eikä ajatus oikein kulje mihinkään suuntaan? XD)

Kaiken kaikkiaan, onnistunut osa Erilaiset Fandomit -haasteeseen. Ja mukavaa stereotypioiden rikkomista. Oli mukavaa vaihtelua lukea välillä tällaista. Vaikka onhan se totta, että miäkin oon hieman kaavoihin kangistunut, ja jotenkin tuntui oudolta, kun Ayumu oli tuollainen. Odotan toki myös kahta viimeistä osaa tähän haasteeseen. :D (Vaikkakin täytyy häpeälliseti myöntää, että yksi osa on näistä julkaistuista vielä lukematta. Joten pitäisi kai olla vaan ihan hiljaa, eikä vinkua lisää, kun on edellisetkin vielä lukematta.) Mutta kiitos tästä! (:
Does anybody know if we're looking out on the day of another dream?

Avatar
Simma
Teknikko
 
Viestit: 100
Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 7:38 pm

Re: En aio pysyä paikoillani ( Zwei, PG, oneshot )

ViestiKirjoittaja akumu » Ma Joulu 14, 2009 5:57 pm

ikuko,

mun leuka oli melkein pudota sijoiltaan, kun huomasin kommenttis pituuden ja sitten melkein tuli itku, kun olin lukenu ton. Yää, oikeesti, kiitos tosi paljon, sun sanat piristi mua ihan kauheesti. Luin ton kommentin eilen illalla ja nyt sitten päätin vihdoinkin vastata ( en ois millään kyennyt vastaamaan asiallisesti puoli kahdentoista jälkeen yöllä :D ). Mut tosiaankin, kommenttis oli ihan älyttömän ihana ja se sisälsi kaikkea asiaa, kiitos heti ensimmäisenä siitä !

Mulla on ollu tää oneshotin alkupätkä koneella jo suhteellisen pitkään, et päätin viimeinkin saada tän valmiiksi ja julkaista. Siitä on tahattoman kauan, kun viimeksi julkaisin esimerkiksi jotain moniosaista ficciäni, koska mua on vaivannut block jonkun aikaa, pitäis kirjoittaa joululahjaficcejä ja Lafin joulukalenteri stressaa mua ihan kamalan paljon :( Et oon aika onnellinen ( ja muiden sietäis olla musta ylpeitä ! ) kun sain tän tänne, ja tästä tuli vielä pidempi kuin aluksi piti tulla. Eikä mun pitäny ekaks laittaa tätä edes puhekielellä, mut muutin mieltäni.

En ollut siinä vaiheessa vielä varma, kumpi tytöistä siinä uhosi toisen pahoinpitelemistä


Mä nauroin tossa kohdassa ihan kauheesti, kun eka Megu pikkasen uhoo ja sanoo, että sen tekis mieli lyödä Ayumua ja saada tää ymmärtämään, että se on ihan samanarvonen kuin muutkin koululaiset, mut Ayumu halus sitten taas _kostaa niille, jotka sitä on haukkunu. Kyllähän se meni pikkasen oudosti tossa ja ilmeni sitäkin huonommin tai silleen, if u know what i mean etc. Mut sinäänsä jännä ristiriita: toinen haluu saada toisen ymmärtämään, toinen haluaa kostaa niille, jotka haukkuu huoraks.

Toisaalta, tässä ficissä puhekieli ei oikeastaan haitannut. Se kieltämättä sopi tekstiin ihan mukavasti.


Oi, hienoa, että oot tota mieltä ! Mä halusin painottaa tolla puhekielellä just sitä, että noihan on vielä ihan kakaroita ja kun mekin oikeestaan ajatellaan puhekielellä, eikä kirjakielellä. Jatkoficeissä oon tottunu kirjoittamaan sitä peruskirjakieltä, mut useimmiten niiden aiheetkin on sitten sitä luokkaa, että jiirokkarit on suhteellisen vanhoja ( enkä tarkoita tällä, että vähän päälle kakskymppinen ois vanha, vaan sitä et ne ois vanhempii kuiteskin ku me ) enkä osaa kuvitella heitä sitten taas puhumassa silleen "moi mitä sul kuuluu jäbä moro mennääks panee ?" jne :D Mut hienoa, jos tykkäsit, kun sitä puhekieltä oli tässä !

Mä oikeestaan olin ihan into piukassa kirjottamassa Ayumusta tollasta pahista ! Ku mietin muutamia ihmisiä, sekotin heidän luonteitaan ja tadaa, siitä muodostu sitten tämmöinen ärsyttävän itsekeskeinen paskiainen aka Ayumu. Mun on oikeestaan tosi hankalaa kuvitella sitä naista tommoseks, kun miten mä sen kuvailin tässä, mutten halunnu Megua tohon idiootin rooliin. Ja miksi ? Koska mä näin Megun just sellaisena... tyttönä, joka haluaa elää elämänsä, eikä tuhlata sitä. Niin mäkin ajattelen. Haluun elää elämäni enkä halua nähdä, miten se vaan ajaa mun ohitteni kuin mun isosiskon poikaystävän hopee Volvo :D

( Ja toisinaan tuntuu siltä, että lapsuus meni liian nopeasti. )

Monet alistuvat tuollaisille Ayumun tyylisille ihmisille, eivätkä osaa tai uskalla sanoa niille mitään vastaan.


Jep, se on ihan totta. Ite en kyllä oo pahemmin joutunu enää kestämään sellaista alistavaa paskaa jne, koska mä uskallan sanoa vastaan ja viihdyn enemmän sellaisten ihmisten kanssa, jotka välittää. Mua oikeestaan ällöttää se, miten näin nuoret ihmiset, varsinkin tytöt, pilaa oman elämänsä aloittamalla tupakanpolton ja "viinan" juomisen. Ite haluan elää kunnollisen elämän ja käydä sen lukion, vaikka mä saattaisinkin tulla hulluks sen takia :____D

Mutta aaaa, kiitos tosi paljon kommentistasi ja joka ikisestä sanasta. Toi kommentti osas piristää ihan kauheasti, kiitos♥
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku

Re: En aio pysyä paikoillani ( Zwei, PG, oneshot )

ViestiKirjoittaja serellenders » Ma Elo 16, 2010 4:48 pm

hei vain taas

Mitä mä nyt tästä oikein sanoisin. Tai oikeastaan, miten mä oikein saan tästä kehiteltyä jotenkin järkevän ja loogisen merkinnän. Nojoo yritetään.

Mä kuvittelin automaattisesti Megun ja Ayumun 16-17 vuotiaiksi nuoriksi. Tää kuvasti nimittäin niin helvetin hyvin niitten elämää jotka on eksyneet väärälle polulle. Tää oli realistinen. Helposti tän tyyppisistä ficeistä tulee kamalan dramaattisia, mutta tää pysy hyvin koossa.

Mä en oo koskaan oikein ollut erityisen innostunut tän tyyppisistä ficeistä, kun hahmoon jonka ajatuksia luetaan pitäisi pystyä samastumaan. Joko itse ficin aihe kusee jo valmiiksi tai hahmosta on kirjoitettu sellainen, että se on lukijan ulottumattomissa.

Tässä kuitenkin asiat loksahtivat hyvin paikoilleen. Mitä luultavammin suurin osa lafilaisista pystyy samastumaan Meguun jo iän puolesta. Myös nää asia(t) joista kirjoitit on nykyään sen verran arkisia joten jokaisella on varmasti oma kantansa.

Ensimmäisen kappaleen ajan olin aika pihalla kun ei ollut mitää hajua kuka oli kertojana ja kenestä hän ajatteli noin kuin ajatteli. Kuitenkin tää asia ratkesi nopeasti, mutta alku oli kuitenkin sen osalta hiukan sekava.

Tää oli kokonaisuudessa mukavan yksinkertainen ja helposti luettava. Tää jää varmasti mielee realisuuden takia joka on tällä foorumilla harvinaista vaikka muuten tämä ei ollutkaan sen ihmeellisempi ficti. Pitäisikö vaikka sanoa, että varman hyvä sinulta kirjoittajana. Tää onkin yksi asia miksi tykkään lukea sun kirjoituksia. Ne on yleisesti ottaen hyviä tai sitten parempia, mutta harvemmin huonoja. Mä myös uskon, että tuut kasvaa ja kehittymään vielä kirjoittajana kunhan vaan jaksat julkaista ja kirjoittaa. Myös se, että kun pääsee writer's blockista eroon niin homma helpottuu huomattavasti nimim. takana vuoden blokki :--))

Vielä muutama lainaus tähän loppuu..

Mulle se ihminen oli yhtä merkittävä kuin hevosenpaska, eli merkityksetön

Tää oli jotenkin sekava ja liian monimutkanen lause tähän kokonaisuuteen. Tuon saman asian olisi voinut kertoa vain muutaman sanan lauseella ja kokonaisuus olisi ollut huomattavasti parempi. En tiiä pyritkö hakee tällä tähän jotakin taiteelisuutta, mutta se ei nyt ainakaan onnistunut tällä kertaa.

Jos musta aikuisena tulee huono aikuinen...

En mä tiiä miten tän virkkeen olisit voinut pelastaa muuten kun keksimällä uudet sanat. Tääkin oli niin monimutkanen eikä loppu osa lauseestakaan pelastanut sitä. Jotenkin rikkoi hetkellisesti sen tasaisuuden ja yksinkertaisuuden. Olisit mielummin leikkinyt sanoilla ja tehnyt vertauskuvallisen lauseen niin homma olisi toiminut varmasti paremmin.

Taas vaihteeksi negatiivinen loppu kommentille, mutta niin kuin sanoin jo niin pidin tästäkin joten kiitos.
Kun ruumiini ajattelee... On ihollanikin sielu
Colette, la retraite sentimentale


ex-altesse

Avatar
serellenders
Teknikko
 
Viestit: 147
Liittynyt: La Maalis 14, 2009 1:39 pm
Paikkakunta: warkaus

Re: En aio pysyä paikoillani ( Zwei, PG, oneshot )

ViestiKirjoittaja akumu » Ma Syys 06, 2010 4:15 pm

altesse, kiitos kommentistasi !

Ihanaa kuulla, että sun mielestäs tää oli realistinen ! Se oli oikeastaan se tarkoituskin, tätä kirjoittaessani mietin muutamia nimeltä mainitsemattomia ihmisiä, sen takia sainkin idean kirjoittaa tällaisen ja vielä tohon Erilaiset fandomit-haasteeseen. Mun mielestä olis ollut hankalaa kirjoittaa joistain miehistä tällaista, mun mielestä Megu ja Ayumu sopivat molemmat tähän kuin nenä päähän ( mitä nyt ärsyttää, kun laitoin Ayumun tommosen "pahan tytön" rooliin ).

Tässä kuitenkin asiat loksahtivat hyvin paikoilleen.


Toi on todella helpottavaa kuulla, really. Mä muistan kun kirjoitin tätä yhtenä iltana ja sitten mua alkoi julkaisemisen aikoihin mietityttää, että pitäisikö mun nyt oikeasti lisää tämä tänne. No, päätin kumminkin lisätä, koska olin ite tosi innoissani tästä, kun sen verran tästä jotenkin tykkäänkin. Vaikkei aihe mulle henk.kohtaisesti mieluisa taikka tuttu olekaan. Joitain samoja piirteitä mun elämässäni tosin on ollut kuin mitä Megu ajatteli ja sitä rataa. Mutta se mitä mun piti sanoa niin oli sitä, että mä yritin tän tekstin avulla saada lukijat samaistumaan näihin henkilöihin, kun he olivat kumminkin näin nuoria.

Tää jää varmasti mielee realisuuden takia joka on tällä foorumilla harvinaista


Onko se sitten niin harvinaista jos on realistinen ficci ? Mä en olekaan tuollaista pistänyt ennen merkille ! Täytyykin alkaa ottaa selvää, että mikä ficci on hiemankin realistinen ja mikä on sitten taas tavallisen kaukana realistisuudesta. Tuo oli kuitenkin ihanaa kuulla, että olet tuota mieltä ! Ei tämän pitänyt kauhean erikoinen ficci ollakaan, halusin vain purkaa ajatuksiani silloin, kun kirjoitin tätä ja sitten tadaa, lopputulos on tällainen !

Tää onkin yksi asia miksi tykkään lukea sun kirjoituksia. Ne on yleisesti ottaen hyviä tai sitten parempia, mutta harvemmin huonoja.


Aa, kiitos todella paljon ! ;__; Oon todella otettu, kun aina jaksat kehua mun tuotoksia ja lukea niitä, vaikka ne eivät kummoisimpia olisikaan ! Oon kuitenkin iloinen, että löytyy edes joku niin sanottu vannoutunut lukija !

Olisit mielummin leikkinyt sanoilla ja tehnyt vertauskuvallisen lauseen niin homma olisi toiminut varmasti paremmin.


Tuotakin olisi tietty voinut aikaisemmin ajatella, kiitti vinkistäsi !

Kiitos muutenkin kommentistasi, se piristi ! ♥ ^^
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku

Re: En aio pysyä paikoillani ( Zwei, PG, oneshot )

ViestiKirjoittaja KEBI » Ma Syys 06, 2010 7:29 pm

Vaikka en edes kuuntele Zwei'tä, niin ajattelinpa lukasta tämän.

Mutta joo, se ei jäänyt pelkäksi lukasemiseksi koska tää oikeesti sai mut ainakin miettimään omaa elämääni. Tapa jolla kirjotat on vaan niin, hm mikä ois oikea sana.. en keksi mutta niin kuin sanoin jo tässä rupeaa miettimään miten elää tällä hetkellä ja miettii ihmisiä ympärillä.

Jotkut oneshotit on aika sekavia ja lopussa ei oikein tiedä miten siinä sitten kävi mutta tää ei ollut sitä, päinvastoin ! Pysyin mukana, vaikka väsyttää.

Voi kun olisi enemmän tuollaisia ihmisiä kuin Megu tässä. Haluaa tehdä vanhemmat ylpeiksi ja elää onnellisen nuoruuden niinkuin itse haluaa. Jo alussa aloin miettimään että onkohan tässä ripaus omakohtaista kokemusta näistä ihmisistä jotka osaa olla noin ärsyttäviä.

Tiivistettynä, pidin tositosi paljon, ei valitettavaa.

Nyt nolottaa kirjottaa näin lyhyt Simman kommentin jälkeen ><
Ready to smile and love life

Avatar
KEBI
Fani
 
Viestit: 4
Liittynyt: La Touko 22, 2010 5:17 pm

Re: En aio pysyä paikoillani ( Zwei, PG, oneshot )

ViestiKirjoittaja akumu » Ti Syys 07, 2010 5:19 pm

KEBI, kiitos kommentistasi !

Ja älä nyt suotta nolostu tuosta kommentistasi, se oli oikein piristävä :D Musta oli muuten ihanaa, että sä päädyit lukemaan tämän, vaikket Zweitä edes kuuntelekaan ! Olen todella otettu, useimmat eivät välttämättä siksi juuri halua lukea tätä, elleivät kuuntele heidän musiikkiaan taikka eivät muuten vain ole kiinnostuneet Megusta tai Ayumusta. Sä kumminkin luit ja mun mielestä se on ihanaa, että sä tavallaan luit tämän ilman mitään "ennakkoluuloja" ! Jos sen näin voikaan ilmaista.

tää oikeesti sai mut ainakin miettimään omaa elämääni.


Saiko ? Ehkä se sitten tavallaan on hyvä juttu, jos kerta tämä lyhykäinen oneshot pisti sut miettimään omaa elämääsi ^^ En hakenut tällä oneshotilla tuota asiaa takaa, mutta hienoa vain jos alkoi yhtäkkiä mietiskellä omaa elämäänsä ja siinä sivussa pyöriviä ihmisiä ( tosin, mäkin mietin tämän kirjoittamisen aikana muutamia ihmisiä ).

Mutta kiitos kommentistasi ja kehuistasi ! ^^
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku


Paluu K-7 - K-13

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron