Kahdestaan ( Hakuei/Ruki, oneshot, crossover, S )

Ficissä saa olla paritus riippumatta henkilöiden sukupuolesta, mutta fyysinen kontakti jää pieneen pussailuun ja halailuun. Alastomuus, seksi tai seksuaaliseksi koettu käyttäytyminen, huumausaineet, väkivalta tai huono kielenkäyttö eivät kuulu tämän ikärajan ficceihin kuin maininnan tasolla.

Kahdestaan ( Hakuei/Ruki, oneshot, crossover, S )

ViestiKirjoittaja akumu » Pe Huhti 29, 2011 11:34 pm

Title: Kahdestaan
Author: akumu
Beta: en koe tarvitsevani näin lyhyeen tekstiin
Rating: S
Pairing: Hakuei/Ruki
Fandoms: PENICILLIN, The GazettE
Genre: Romance, fluff, little angst, crossover, oneshot
Disclaimer: Ficin henkilöt omistavat itse itsensä, mä tarinan. En tahdo loukata tällä ketään enkä rahastaa. Pieniä vaikutteita otettu oman suvun tiedoista ja elokuvasta Love and other drugs. Biisin sanat kuuluvat sen esittäjälle, jonka tulen mainitsemaan A/N:ssäni.
Summary: Olet minulle jokaiselta solultasi yhtä rakas niin kuin aina ennenkin.

A/N: OHH finally sain jotain kirjoitettuakin ! :-) On ollut jonkun aikaa ihan hirvittävä writer's block, mutta Michun laittama kommentti mun uusimpaan jatkoficciin sai mut innostumaan taas ja sitten alkoikin syntyä tämänlaista tekstiä - taas vaihteeksi ! Oon niin rakastunut kyseiseen paritukseen, joten päätin sijoittaa kyseiset henkilöt tähän oneshotiin mukaan, mun mielestä Hakuei ja Ruki sopivat molemmat näihin rooleihinsa hyvin.

Sain myös enemmän inspistä Antti Tuiskun ja Jenni Vartiaisen yhteisbiisistä Kahdestaan, mutten voinut linkata sitä tänne, koska sitä ei löydy ainakaan Youtubesta. Omalla koneella se tosin olisi, mutta linkittäminen olisi ollut tuhannesti helpompaa, joten en ruvennut sitten uppaamaan sitä minnekään ^^ Oneshotin alussa on kuitenkin Antti Tuiskun Läpi jään-kappaleen sanoja.

Pitemmittä puheitta, olkaapa hyvät !



Mieleeni kasvosi ikuistin, oot ihanampi kuin muistin
Sun nimeäsi toistin, se tarttui kieleen
Mä sinut kyllä löydän, puhdistaisimme pöydän
Sä painuit mieleen



Sinun ihosi tuntuu lämpimältä ja ihanan sileältä omien sormenpäitteni alla. Makaat vatsallasi sinivalkoraidallisen pyyheliinamme päällä, silmät kiinni, kauniit kasvosi minuun päin käännettyinä ja hengität rauhallisesti. Saatan kuulla hiljaisen tuhinasi nauravien ihmisten ja veden solinan seasta ja mielestäni olet tällä hetkellä niin kaunis.

Painelen sormillani kaunista ihoasi lapaluiden välistä jääden muutamien sekuntien – ehkä jopa minuuttien – ajaksi katsomaan vaalealla ihollasi komeilevia luomia. Sinä inhoat niitä, mutta minä rakastan. Voisin antaa mitä vain, jos vain saisin kesken työpäivieni nähdä ja koskettaa joka ikistä luomeasi.
Niitä on selän lisäksi käsissäsi, reisissäsi, alavatsallasi ja kasvoillasi; silmäkulman vieressä, ylähuulen yläpuolella ja nenän vieressä. Sitä kaunotarta minä kutsun kauneuspilkuksi.

Ripsesi ovat tuuheat ja mustat, silmäsi värähtelevät aina välillä, mutta ne eivät avaudu kertaakaan. Hymy kohoaa huulilleni onnellisempana kuin aikoihin, sinä vain olet kauneinta, mitä olen koskaan, ikinä, nähnyt omin silmin.


Makaan oikealla kyljelläni piirtäen etusormellani sydänkuvion alaselällesi.
Yhtäkkiä hätkähdät pienoisesta horroksestasi, hymyn kohotessa huulillesi – huomaan niiden olevan hieman rohtuneet, et vain halua käyttää koko ajan huulirasvaa, et halua jäädä riippuvaiseksi. Itse käytän aina huulirasvaa enkä ole jäänyt koukkuun, mutta sinulla on omat, hassut mielipiteesi. Tiedän sinun olevan omatahtoinen mies, joten jätän suosiolla inttämisen kanssasi vähemmälle.

Sipaiset vaaleita hiuksiasi – minä olen käskenyt sinun laittaa jonkun hatun päähäsi, ettet saisi auringonpistosta. Käsket minun kuitenkin olla hiljaa, huolehdin sinusta kuulemma jo tarpeeksi – vaikkei se minun velvollisuuteni olekaan, mutta minä tahdon tehdä niin. Tahdon huolehtia sinusta ja asioista, joita unohtelet vähän väliä.

”Miten kauan nukuin?”
Naurahdan tupakan madaltamalla äänelläni, jota en voi sietää. ”Et kauaakaan. Haluatko juotavaa?”
Huomaan sinun nyökkäävän ja kun nouset istuma-asentoon hiekkaisella pyyheliinallamme, venyttelet täriseviä käsiäsi yrittäen peittää tärinän. Minulta et kuitenkaan pysty peittämään sitä – näen aina, kun sinulla on paha olla tai kun kätesi tärisevät tuulessa kieppuvan lehden lailla.
En kuitenkaan koko ajan tarkkaile sinua, tiedän miten ahdistut sellaisesta.

Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, en aio jättää sinua oman onnesi nojaan vain siksi, että olet mitä olet. Ellet käske minun lähtevän kauas pois luotasi, monen kymmenen kilometrin päähän tästä kaupungista, missä me tapasimme, tutustuimme, puhuimme, vietimme aikaa, rakastuimme.

Otan nopeasti yhteisestä urheilukassistamme vesipullon ojentaen sen sinulle hymyillen.
Vastaat hymyyni omalla, iloisella hymylläsi, kunnes kohdistat katseesi täriseviin käsiisi. Yrität avata vesipullon korkkia – huonoin tuloksin. Sormesi eivät pysty kiertämään pullon keltaista korkkia auki, ja pian pystyn aistimaan, miten hermostunut ja turhautunut olet katseeni alla.


Tiedämme molemmat, että olet sairas.


Kun tapasimme kaksi vuotta, kolme kuukautta, kuusi tuntia ja kolmekymmentäviisi minuuttia (en tiedä tunneista ja minuuteista, mutta vuosista ja kuukausista olen täysin varma) sitten, huomasin käsiesi tärisevän.

Kysyin onko sinulla kylmä.
Vastasit silloin, että tärinä on jokapäiväistä.
Kohotin kulmaani ja nyökkäsin.
Huultasi purren kerroit käyttäväsi lääkkeitä siihen.

En silloin ymmärtänyt, mitä tarkoitit sanoillasi. Olisihan minun pitänyt omin silmin nähdä, että käsiesi tärinä on kaukana siitä tunteesta, kun ihmisellä on kylmä viileässä ulkoilmassa. Silloin ei ollut edes viileää, muistan sen päivän – oikeastaan yön – niin hyvin.
Tajusin vasta myöhemmin, mitä olit oikein tarkoittanut sanoillasi. Ymmärrän, mikset sanonut suoraan: sinä häpeät sitä, mitä olet. Vaikka sanon rakastavani sinua juuri tuollaisena kuin olet, sinua silti hävettää oma heikkoutesi – ja sairautesi.
Vaikka olet sairas, en minä välitä. Olet minulle jokaiselta solultasi yhtä rakas niin kuin aina ennenkin.


Hymyilen rohkaisevasti sinulle ja hivuttaudun istumaan taaksesi kiertäen käteni tärisevien kämmentesi ympärille. Suljen silmäni muutaman ohikiitävän minuutin ajaksi ja haistan ihanalta tuoksuvia hiussuortuviasi. Nostan kätesi voidakseni suudella täriseviä sormiasi.

Yhtäkkiä sinä murrut.

”Haku, minä tarvitsen sinua...”
”Ja minä sinua.”
”Et sinä minua tarvitse samalla tavalla kuin minä sinua.”
”Ruki, älä pelkää. En jätä sinua.”

En halua jättää sinua ikinä yksin.

En tahdo sinun luulevan, että tarvitsisit minua enemmän kuin minä sinua.
Viimeksi muokannut akumu päivämäärä To Elo 18, 2011 3:22 pm, muokattu yhteensä 2 kertaa
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

    4 tykkää.
Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku

Re: Kahdestaan ( Hakuei/Ruki, oneshot, crossover, S )

ViestiKirjoittaja Pinja-Chan » Su Kesä 05, 2011 6:04 pm

Mun on pitäny kommentoida tätä jo niin kauan, mutta se on vaan jääny anteeks ;---;.
Nyt otan kuitenkin itseäni niskasta ja kommentoin.

Ficin nimi oli yksi syy, miksi aloin lukea. Myös paritus kiinnosti, sillä en ole tainnut lukea yhtään ficciä, missä Rukia olisi paritettu jollekin muulle kun oman bändin jäsenelle (tai en ainakaan...muista lukeneeni). Ennen kun aloitin lukemisen, laitoin uudelle välilehdellä googlen kuvahaun ja tsekkasin minkä näköinen Hakuei on, sillä PENICILLIN ei ole minulle tuttu bändi.

Sitten itse tekstiin:
Hakuei oli todella ihana henkilö. Hän on sellainen välittävä,kiltti ja rakastava, siis sellainen joka oikeesti välittää Rukista ja haluu et sillä olis kaikki hyvin tai ainaki et se vois tuntee olonsa silleen... tiedät varmaan mitä tarkoitan.
Pidin myös paljon siitä, miten Hakuei kuvaili Rukia ja miettii heidän tapaamistaan. Ne oli etenkin sellasia kohtia jolloin tuli sellainen, ihanaa~ olo ja sydän meinas pakahtua ilosta.

Mä pidin paljon sun kirjoitustyylistäsi. Se oli sellaista sujuvaa ja helposti luettavaa, mikä auttaa kuvan muodostumista lukiessa. Tää oli todella ihanasti kirjoitettua tekstiä. Mä pidin todella paljon!

En nyt keksi oikein mitään muuta sanottavaa, joten kiitoksia paljon, nautin todella tämän lukemisesta. ^^
Life is tough but try to be postive always i will do my best So you will do your best.

☆ LM.C 13.5.2012
☆ An Cafe 6.11.2012
☆ Plunklock 9.5.2013

    1 tykkää.
Avatar
Pinja-Chan
Vuoden Maya
 
Viestit: 265
Liittynyt: Ti Tammi 26, 2010 4:37 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Kahdestaan ( Hakuei/Ruki, oneshot, crossover, S )

ViestiKirjoittaja akumu » Ti Kesä 07, 2011 12:13 pm

Pinja-Chan, ihanaa, ensimmäinen kommentoija! :)

Saat anteeksi sen, ettet ole aikaisemmin kommentoinut, vaikka oletkin lukenut tämän ^^ Sanon tämän almost every time, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö niin ? Oon tosi iloinen, että edes sinä päätit kommentoida ja kertoa mielipiteesi tästä, se merkitsee mulle oikeasti ihan hirveän paljon. On ihanaa tietää, mitä mieltä lukijat tästä ovat, koska tämä on mulle kuitenkin henkilökohtaisesti tärkeä oneshot ja mä pidän tästä itse jollain tavalla ihan hirveästi.

Ah, mun piti linkittää noihin alkutietoihin ensin kuva Hakueista, mutta mä jotenkin unohdin sen... :( Hienoa kuitenkin, että päätit omatoimisesti tsekata herran ulkonäön, jotta saisit hänestä edes jonkinlaisen käsityksen ^^ Mä olen niin hullaantunut koko paritukseen, että tahtoisin kirjoittaa Hakuei/Rukia kaiken aikaa, ja tämä on ihan uutta mulle. Yleisesti ottaen ihmiset näkevät mut Reitukin kannattajana ( ja sitä toki olen vieläkin! ), mutta kyllähän mä muistakin kirjoitan.
Ihana kuulla, että pidit Hakuein luonteesta ja hänen roolistaan ficissä! Itsekin pidän Hakueista tuollaisena rakastavana, välittävänä persoonana, joka haluaa suojella rakastaan kaikelta pahalta. Ja ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat :)

Kiitos paljon kehuistasi ja itse kommentistasi ! ^^
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

    2 tykkää.
Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku

Re: Kahdestaan ( Hakuei/Ruki, oneshot, crossover, S )

ViestiKirjoittaja sunny » Ke Elo 03, 2011 11:43 am

Voisin kuvitella, että kaikki sinkut parkuvat tämän ficin luettuaan, hakaten tyynyään ja kiljuen, että hekin haluavat tuollaisen poikaystävän. :D

Oikeasti, akumu. Sinulla on lahjoja, sanon sen ihan heti, ja todennäköisesti en ensimmäistä kertaa. Se vain on niin totta. Osaat kirjoittaa täydellistä kuvailua jaarittelematta mitään, osaat ottaa yksityiskohtia, kuten luomet ja tehdä niistä rakastettavan piirteen. Saat lukijan eläytymään, ja se on taito, joka on erittäin vaikea saavuttaa. Monet kirjailijatkaan eivät omaa sitä ! Itse luin tekstiäsi hymyssä suin, kirjoitin muistiinpanolehtiöönikin, etten varmasti saa sanottua tästä mitään negatiivistä, koska tämä vain on niin hyväntuulinen. Sitten mainitsit Rukin tärisevät kädet ja sairauden, ja hymyni hyytyi. En olisi osannut odottaa mitään sellaista, luulin tämän olevan vain mukava hyväntuulinen palanen rantapäivästä. Hieno twister !

Vaikka Rukin sairaus oli oleellinen osa tätä ficciä, et mennyt yksityiskohtiin. Tunsin oloni hieman pettyneeksi, mutta jälkeenpäin ajateltuna olen iloinen siitä, ettet alkanut luennoimaan analyysejä siitä, mikä häntä oikein vaivasi. Et kertonut, onko se sairaus tappava, tai voiko se olla. Hyvä niin. Pidin myös siitä, ettet laittanut Rukia yskimään verta keskelle heidän sinivalkoraidallista pyyheliinaansa. Käsien tärinässä ei ole läheskään niin paljoa dramatiikkaa, minkä vuoksi se on paljon uskottavampaa.

Vaikka sanoinkin alussa, että Hakuei on oikea unelmapoikaystävä, ei hän oikeastaan ole. Hänhän on oikeanlainen poikaystävä. Vaikka tosin tässä teoksessa olisit yhtä hyvin voinut tehdä heistä avioparin, sillä heidän suhteensa vaikutti Hakuein kertomuksen puolesta paljon syvemmältä kuin seurustelu. Jos mennään vaihtoehtopuolelle, niin olisin voinut nähdä tämän ficin myös hettinä, ja mieluusti vielä niin, että nainen olisi ollut Hakuein asemassa (välttääksemme ennalta-arvattavia kliseitä) :)

Koska haluan sanoa edes jotain, mitä voisit koettaa parantaa, ettei tämä menisi ihan tyhmäksi, on aasialaisuus. Kyllä, luit ihan oikein. Tämä on tosi yleinen ongelma, enkä yleensä mainitse siitä, mutta sinä olet muuten niin hyvä kirjoittaja, että ehkä sinä haluaisit ottaa tämän asiaksesi. Kun luen Aasiaan sijoittuvia ficcejä, suurin ongelmani on se, etten oikeastaan koskaan saa nimenomaan sitä aasialaistunnetta. Minulla ei ole mitään syytä uskoa, että tämä on nyt Japani tai Korea tai Kiina tai Thaimaa tai Vietnam jne. Surullinen totuus on se, että suurin osa aasialaisista ficeistä voisi tapahtua New Yorkissa, Tukholmassa, Helsingissä tai Milanossa. Tässäkin ficissä kuvittelin Japanin sijaan enemmänkin jonkun Karibian lomarannikon (et tosin kertonutkaan, missä tämä ranta sijaitsee). Henkilötkään eivät näyttäneet päässäni aasialaisilta. Voisit ehkä olla yksi miljoonasta ja alkaa harjoitella, miten saisit vähän enemmän itämaista väriä tekstiisi ;)

Itse käytän aina huulirasvaa enkä ole jäänyt koukkuun, mutta sinulla on omat, hassut mielipiteesi, tiedän sinun olevan omatahtoinen mies, joten jätän suosiolla inttämisen kanssasi vähemmälle.


Tämän kohdan voisit muuten ehkä erottaa kahdeksi lauseeksi sanan "mielipiteesi" ja "tiedän" välistä. Nyt se kuulostaa minun korvaani vähän hassulta.

Pidin tästä joka tapauksessa erittäin paljon. En käy analysoimaan tyyliäsi, koska sen olen jo tehnyt muissa ficeissäsi. Nostan taas hattua, olet loistava, jatka samaan malliin ! :)
難道 是天意

    2 tykkää.
Avatar
sunny
Vuoden kommentoija
 
Viestit: 177
Liittynyt: Su Syys 05, 2010 6:14 pm

Re: Kahdestaan ( Hakuei/Ruki, oneshot, crossover, S )

ViestiKirjoittaja akumu » Ma Elo 08, 2011 5:01 pm

Oioi, kommentti !

sunny, mä oikeesti hämmennyin suuresti, kun huomasin, että tää on saanut kommentin :D Tietenkin se on vain hyvä asia, koska musta on ihan huippua kuulla muiden mielipiteitä tästä! Ja koska tämä on mulle henkilökohtaisesti tärkeä tuotos ja pidän tästä itse aika paljon, on kivaa kuulla tästä positiivista palautetta :) Joten ensimmäinen kiitos siitä, että vaivauduit lukemaan ja kommentoimaan tätä! Se sai mun oloni - oikeasti - paljon paremmaksi.

Kun sä aloitit sun kommenttisi, mä pelästyin, että sieltä tulisi jotain negatiivista sanomista tästä :D Pelästyminen vaihtui kuitenkin idioottimaiseen virneeseen sun kehujesi myötä. Se, kun sanoit, että osaan kirjoittaa täydellistä kuvailua sen enempää jaarittelematta, mun olis tehnyt mieli itkeä onnesta, koska musta itsestäni tuntuu, että kuvailua on liian vähän tai sitten oon tunkenut sitä tekstin joukkoon liikaa. Ihanaa siis, että tykkäät! Luomet ovat vain niin must to write-yksityiskohta, etten voinut vastustaa kiusausta :D Tuntuu, että jauhan luomista hirveen monissa mun ficeissäni, mutta eipä se mua ainakaan haittaa. Hienoa vaan, että lukijakin huomaa jonkun pienen yksityiskohdan, jonka avulla sitä kuvailua sitten syntyykään.

Saat lukijan eläytymään, ja se on taito, joka on erittäin vaikea saavuttaa. Monet kirjailijatkaan eivät omaa sitä !


Mitä tähän sitten enempää sanomaan, ihan älyttömän suuri kiitos ;_; Nytkin hymyilen täällä idioottimainen virne naamallani, koska vaikka mua ollaan kehuttu hyväksi kirjoittajaksi, nämä sun kommenttisi kehut ovat kyllä yksiä hienoimpia, mitä oon kuullut omasta tekstistäni sanottavan. Meen kohta ihan sanattomaksi fdplkjf !

Sitten mainitsit Rukin tärisevät kädet ja sairauden, ja hymyni hyytyi.


Silloin, kun lähdin kirjoittamaan tätä, mulla oli ollut mielessäni jo kauan ujuttaa johonkin tekstiin mukaan tämä nimeltämainitsematon sairaus, en vain osaa sanoa miksi. Nähtyäni tuon Love and other Drugsin, mun olo oli ihan kamala ja mietin, että pakko joskus kirjoittaa siitä aiheesta edes jotain. Rukin sairaus nyt oli vain pintapuolinen maininta tässä oneshotissa, vaikka se oli hyvin suuri osa tätä tekstiä.

Et kertonut, onko se sairaus tappava, tai voiko se olla. Hyvä niin.


En kertonutkaan, koska se ei mun mielestäni olisi sopinut tähän! Hyvä, että olet samaa mieltä :D Musta tän tunnelma olis rapistunut ihan kokonaan kauheen onnettomalle puolelle, jos olisin alkanut kirjoittaa tähän enemmän yksityiskohtia Rukin sairaudesta. Tietämättä sen kummempia tästä sairaudesta, sen voi kyllä jo arvata, jos on esimerkiksi nähnyt tämän leffan tai kuullut jonkin sairauden oireita, joihin mm. kuuluu käsien tärinä ja kyvyttömyys avata jonkun pullon tai purnukan korkkia tai kantta.

Vaikka sanoinkin alussa, että Hakuei on oikea unelmapoikaystävä, ei hän oikeastaan ole. Hänhän on oikeanlainen poikaystävä.


Niinhän se tosiaan on. Mä oon ite halunnut aina tavata tämänkaltaisen pojan/miehen, mutta eipä ole vielä sitä prinssiä näkynyt. Ujutin Hakuein luonteeseen siis mun omia mielikuvia ja haaveita oikeanlaisesta poikaystävästä, joten toivottavasti Hakuei siis kelpasi tällaisena! Olisi ollut kauheaa kirjoittaa Rukin ja Hakuein suhteesta sellaista... etteivät he välittäisi toisistaan tai että vain tuo Rukin sairaus pitäisi heidät yhdessä, koska se ei ole niin. Hakuei tosissaan rakastaa Rukia, eikä tahdo jättää tätä yksin, oli tällä sitten sairaus tai ei.

Koska haluan sanoa edes jotain, mitä voisit koettaa parantaa, ettei tämä menisi ihan tyhmäksi, on aasialaisuus.


Haha, mulla on aina tällainen ongelma :D En osaa kuvailla tapahtumapaikkoja kunnon japanilaistyylisiksi, enkä kyllä välttämättä edes haluaisikaan, koska tämähän on vain fiktiota! Tykkään yleensä kirjoittaa sellaisia ficcejä, joissa tapahtumapaikoista voi luoda omat mielikuvansa. Yritän kuitenkin aina jollain tavalla ujuttaa joitain japanilaisia piirteitä sinne sun tänne, vaikkei se kyllä aina onnistukaan. Siinä suhteessa olet oikeassa, ettei oikeastaan saatu hirveämmin selville, missä maassa Hakuei ja Ruki olivat. Niin kuin sanoit, tapahtumapaikkana olisi ihan yhtä hyvin voinut olla Helsinki, Tukholma, New York tai mikä vain.

Kiitos paljon kehuistasi ja itse kommentista, arvostan sitä ! ^^
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

    2 tykkää.
Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku

Re: Kahdestaan ( Hakuei/Ruki, oneshot, crossover, S )

ViestiKirjoittaja Yuugi » Ke Elo 17, 2011 9:49 pm

Päätin kommentoida tätä ficciä nimenomaan siksi, että tajusin saavani tästä aikaan jotain kenties rakentavaa. :D Useimmiten en saa ficeistä irti mitään kolmea kappaletta pidempää, mutta tässä uskon olevan työsarkaa itselleni.

Aloitan teknisistä seikoista, jotta ne saadaan mahdollisimman nopeasti pois alta ja homma siirtyy kivempiin asioihin. Huomasin muutamia pilkku- ja rakennevirheitä tekstissä. Tietysti suurin osa näistäkin virheistä saattaa olla vain taiteilijan näkemyksiä ficin tauottamisesta, kuten olen kerran betatessani erään ihmisen ficciä joutunut todistamaan. :D Joskus taiteilija on sitä mieltä, että vaikka teknisesti pilkku olisi aivan väärässä paikassa, niin taiteellisesti se sopii siihen kuin luomi Rukille. Eniten ficistä löytyi nimenomaan näitä hiukan mielivaltaisesti sijoiteltuja pilkkuja, eikä niitäkään montaa ollut. :3

akumu kirjoitti:Ripsesi ovat tuuheat ja mustat, silmäsi värähtelee aina välillä, mutta ne eivät avaudu kertaakaan.

Luultavasti tämän pitäisi olla muodossa "silmäsi värähtelevät", sillä muuten tässä lauseessa ei ole mitään järkeä. :D

akumu kirjoitti:Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, en aio jättää sinua oman onnesi nojaan vain siksi, että olet mitä olet. Ellet käske minun lähtevän kauas pois luotasi, monen kymmenen kilometrin päähän tästä kaupungista, missä me tapasimme, tutustuimme, puhuimme, vietimme aikaa, rakastuimme.

Tässä on mielestäni outo rakenne, sillä lausetta ei kieliopillisesti voi aloittaa sanalla "ellet", sillä se aloittaa perinteisesti sivulauseen eikä tässä ole näkyvissä käänteistä sanajärjestystä. Toisaalta taas lausetta ei voi oikein yhdistääkään, sillä siitä tulisi liian pitkä. Sanoisin kuitenkin, että kieliopillisesti tämä olisi vain yksi lause, ei kaksi.

akumu kirjoitti:Otan nopeasti yhteisestä urheilukassistamme vesipullon ojentaen sen sinulle, hymyillen.

"Hymyillen"-sanaa ei tarvitse erottaa päälauseesta pilkulla, sillä se kertoo samanaikaisuutta muun lauseen kanssa. Näin toimii sekä muodot "hymyillen" ja "hymyillessään", kummatkin kuvastavat hymyilyn tapahtuvan samaa aikaa muun lauseen kanssa.

akumu kirjoitti:Kysyin onko sinulla kylmä.
Vastasit silloin, että tuo on jokapäiväistä.
Kohotin kulmaani ja nyökkäsin.
Huultasi purren kerroit käyttäväsi lääkkeitä tuohon.

Kun muutetaan repliikit kerronnalliseksi tekstiksi, ei ole sujuvaa käyttää sanaa "tuo". Tuon käyttäminen vaatisi... en edes tiedä, mitä se vaatisi. :D Tämä on niitä hetkiä, kun tiedän jonkin olevan väärin, mutten osaa selittää, miksi. Korvaisin kuitenkin "tuo"-sanan "se"-sanalla niin, että kappale näyttäisi tältä:

"Kysyin onko sinulla kylmä.
Vastasit silloin, että tärinä on jokapäiväistä.
Kohotin kulmaani ja nyökkäsin.
Huultasi purren kerroit käyttäväsi lääkkeitä siihen."


Näin se olisi kieliopillisesti oikein, mutta valitettavasti ensimmäinen "tuo" on korvattava substantiivilla. "Se" -sanan käyttäminen loisi hämmennystä siitä, viitataanko sillä tärisemiseen vai kylmyyteen.

akumu kirjoitti:Ymmärrän mikset sanonut suoraan: sinä häpeät sitä, mitä olet.

Ymmärrän ja mikset -sanojen väliin tulee pilkku. :3

Okei, tässä tekninen puoli pääasiassa. Nyt mukavampiin asioihin~

Pidin tästä ficistä tunnelmakuvauksena, vaikka minulla onkin olematon suhden paritukseen tai sen käsittäviin henkilöihin. Koen sen kuitenkin olevan tietyllä tapaa vapauttavaa, koska kykenen tarkastelemaan ficciä täysin puolueettomasti, kun en inhoa tai rakasta kumpaakaan henkilöistä.
Mielestäni olit nostanut normaalin parisuhteen kohokohtia esille hyvin. Kaiken ei aina tarvitse olla niin helvetin romanttista, eikä eeppinen rakkaus aina tarkoita kynttilöitä ja ruusun terälehtiä. Tietty tähän vaikutti myös se, että Ruki ja Hakuei olivat olleet yhdessä pidempään kuin kaksi viikkoa. Kuvaus näiden kahden välisestä suhteesta oli uskottava, eikä minulle hetkeksikään tullut mieleen, että tapahtumat olisivat edenneet täysin harkitsemattomasti, kuten monien ficcien kanssa tapahtuu. Tähän taas vaikuttaa osaksi se, että olit viisaasti valinnut vain yhden otoksen Rukin ja Hakuein yhteisestä elämästä, etkä suinkaan koko tarinaa.

Pidin myös henkilöhahmoista, etenkin Rukista. Vaikka sunny sanoikin, ettet osaa tuoda aasialaisuutta tekstiin, olen jokseenkin eri mieltä. Vaikka tapahtumat eivät selkeästikään sijoittuneet Tokion hiekkarannoille (että mille..?), Ruki oli kuitenkin niin pirun japanilainen. On harvinaisen luonteenomaista pistää japsimies ajattelemaan, ettei omaa, etenkään fyysistä heikkoutta saa näyttää maailmalle. Se on, se piilotetaan, se unohdetaan, se kielletään. Omakohtaista kokemusta tästä löytyy sen verran, että sain 8.5. tietää, että idolini Rame oli jossain vaiheessa elämäänsä saanut paniikkikohtauksen, hyperventiloinut ja joutunut sairaalaan. Hän mainitsi asiasta ohimennen ja sen koomin hän ei ole siitä puhunut, saatika antanut minkäänlaista lisätietoa aiheesta. :D Että näin meillä.
Khrm, takaisin aiheeseen. Pointti oli sanoa, että Rukin hahmo erityisesti painui mieleeni, vaikka PoV oli Hakuein.

Pidin tosin myös Hakueista ja siitä, ettei hän huolehtivaisuudestaan huolimatta tehnyt ääretöntä draamaa Rukin sairaudesta. On toki okei huolehtia toisesta ihmisestä, mutta jos Hakuei olisi mystisesti hakenut suunnilleen kainalosauvoja ja epiduraalipuudutusta Rukin käsien täristessä, homma olisi kääntynyt enemmän tragikomiikan puolelle.

Loppu jäi mielestäni yllättävän avoimeksi niille lukijoille, jotka keskittyivät enemmän Rukiin kuin Hakuein ajatuksiin. :D Including myself. Et ehkä ajatellut tarkasti, mitä Ruki sairasti, mutta itselleni tuli mieleen klassinen Parkinsonin tauti, joka tietääkseni johtaa kuolemaan lääkkeistä ja terapiasta huolimatta. Toisaalta olisin ehkä halunnut enemmän realismia siihen, millaista on elää terminaalisesti sairaan ihmisen kanssa parisuhteessa. Useimmiten se ei ole ihan niin autuasta, kuin ficin tunnelmakuvaus antoi ymmärtää. Sain kuitenkin sellaisen käsityksen, että Rukin sairaus oli pysyvä ja luultavasti jopa kuollettava, sillä hän vaikutti olevan peloissaan sen kanssa. Kuoleva usein on. Mutta toisaalta, saan tähän tarinaan suuremman logiikan, jos ajattelen, että Ruki on suunnilleen kuolemassa jo ensiviikolla, sillä se antaisi oikeutuksen Hakueille keskittyä vain olennaiseen. :D
Kuten sanoin, loppu oli sopivan avoin niille, jotka haluavat ajatella asiat pidemmälle.

Ficci oli antoisa lukukokemus moniulotteisuutensa puolesta, vaikka luultavasti kulutinkin enemmän aikaa siihen, että mietin, mitä tämän jälkeen tapahtui. Minusta sekin on jo kirjoittajalta aikamoinen saavutus, että hän saa lukijan miettimään omin päin, miten tarina etenee jättämättä kuitenkaan itse juonta keskeneräisen tuntuiseksi. Hyvää työtä~
ママちゃん, 平手打ちしてください!!

Kuva

Avan tehnyt Hasu

    4 tykkää.
Avatar
Yuugi
Pääesiintyjä
 
Viestit: 595
Liittynyt: To Elo 14, 2008 7:03 pm
Paikkakunta: Ramen hameen alunen, siellä minne kaikki kadonnut menee

Re: Kahdestaan ( Hakuei/Ruki, oneshot, crossover, S )

ViestiKirjoittaja akumu » To Elo 18, 2011 3:43 pm

Oi että, taas oon saanut kommentin!

Yuugi:

Ihan sikamahtavaa, että sulla oli myös rakentavaa kommentissasi ja kiitos tosi paljon siitä, että jaksoit huomauttaa noista virheistä, joita oli jäänyt tekstiin :D Kaikkia en tullut heti edes ajatelleeks, esimerkiksi juuri se pätkä, jossa Hakuei kysyi onko Rukilla kylmä. Hyvä vaan, että valaisit mua asioista, koska en välttämättä itse olisi edes ymmärtänyt joitain asioita, ellei niistä oltaisi sanottu mulle! Ja myönnän, että ainakin yhden pilkun olin ihan omasta, muka taiteellisesta näkemyksestäni tunkenut tekstiin, koska se miellytti silloin mun silmääni. Korjasin sen nyt kuitenkin pois, koska eihän se nyt niin suuri asia sitten loppujen lopuksi ollutkaan, joten ihan hyvin sen pystyi ottamaan pois :)

Mutta on hyvää kuulla tästä positiivista palautetta, koska tää on mulle itselleni henkilökohtaisesti aika tärkeä oneshot, niin kuin taisinkin edellisessä kommenttivastauksessani mainita. Joskus tuntuu hyvältä vaan kirjoittaa jotain tällaista ei niin kliseistä, mutta silti jollain tasolla romanttista tekstiä. Tai siis, että se pienen pieni romanttisuus näkyy osana tätä tekstiä. Tähänkin sain idean aivan randomisti eräällä filosofian tunnilla enkä voinut olla heittämättä tätä ideaa noin vain hukkaan ^^ Se olisi tuntunut jollain tavalla tuhlaukselta, mutta siis oikeasti, oon enemmän kuin hämmentynyt - ja iloinen tietysti! - että tämä mun tekstini sai näinkin lämpimän vastaanoton!
Vaikket sinä perustakaan kyseisistä henkilöistä hirveämmin, musta on silti tosi ihanaa, että sä vaivauduit lukemaan ja kommentoimaan tätä :) Se merkitsee mulle tosi paljon, koska on kiva kuulla ihmisten näkemyksiä tästä - on kyseinen henkilö sitten tämän parituksen kannattaja, vastustaja tai sellainen, ettei rakasta tai vihaa kumpaakaan henkilöä, niin kuin esimerkiksi sä !

Mielestäni olit nostanut normaalin parisuhteen kohokohtia esille hyvin. Kaiken ei aina tarvitse olla niin helvetin romanttista, eikä eeppinen rakkaus aina tarkoita kynttilöitä ja ruusun terälehtiä.


Totta, mutta pyrin ainakin vähän luomaan tähän romanttista tunnelmaa, esimerkiksi juuri loppuun! Mä itse inhoan surullisia loppuja ja olisi ollut ihan kamalaa lopettaa tämä haikealla / surullisella tavalla. Suosin itse sitä ideaa, että jättää lopun vaikka avoimeksi, jotta lukija saa itse miettiä päänsä sisällä, mitä voisi tapahtua !

Vaikka tapahtumat eivät selkeästikään sijoittuneet Tokion hiekkarannoille (että mille..?), Ruki oli kuitenkin niin pirun japanilainen. On harvinaisen luonteenomaista pistää japsimies ajattelemaan, ettei omaa, etenkään fyysistä heikkoutta saa näyttää maailmalle.


Nyt mun on pakko myöntää ihan rehellisesti, että mä en tullut tätä seikkaa edes ajatelleeksi, vaikka olenkin saanut sellaisen käsityksen, etteivät japanilaiset hirveästi halua näyttää omaa heikkouttaan muille. Tiedän myös sen, että ihan oikeasti Ruki inhoaa luovuttamista, heikkouden näyttämistä ja sitä, ettei edes yritä. Tätä kirjoittaessani mä en edes tajunnut mitään tällaista, mutta hyvä vain jos joillekin muille tulee tämä mieleen ! ^^

Toisaalta olisin ehkä halunnut enemmän realismia siihen, millaista on elää terminaalisesti sairaan ihmisen kanssa parisuhteessa.


Mun piti kirjoittaa tästä pidempi, mutta mä en yksinkertaisesti osannut kirjoittaa Hakuein ajatuksia siitä, miltä tuntuu elää sairaan ihmisen kanssa :( Ja vaikka Rukin sairaus ( itsekin ajattelin btw Parkinsonin tautia ! ) olikin suuri osa tätä tekstiä, silti en halunnut tehdä siitä sen kummempaa haloota, koska keskityin myös niihin romanttisiin puoliin ja siihen, mitä Hakuei ajattelee.
Kiitos kuitenkin todella monipuolisesta ja rakentava kommentista! Se piristi mun harmaata iltapäivääni todenteolla ^^ Mä oon oikeesti tosi kiitollinen sulle, että jaksoit lukea ja kommentoida tätä.

Kiitos vielä kerran :)
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

    1 tykkää.
Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku


Paluu Sallittu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron